perjantai 30. huhtikuuta 2010

Iloista Vappua!

Ensimmäisten kevätkukkien upeana kaunottarena loistaa tämä pallokevätesikko, edustakoon se tällä kertaa ilmapalloja. Kollaasin keskellä on "timantilla" varustettu pieni lupiininlehti. Alhaalla keskellä on uusi kivikkokasvimme Aubrieta hybrid "Blaumeise".

Riemullista vappua kaikille lukijoille!
Posted by Picasa

Syntymäpäiväloma

Taatalla oli viikolla syntymäpäivä, niitä juhlistamaan lähdimme tänne. Talo tarjosi näin terveellisen ja kauniin tarjottimen hedelmiä ja pullon kuplivaa päivän kunniaksi.

Kevät ei Nokialla ollut vielä niin pitkällä kuin täällä meillä. Ei näkynyt valkovuokkoja eikä hiirenkorvia. Venepaikatkin olivat vielä tyhjiä.

Loma oli oikein mukava, kävimme uimassa ja lillumassa porealtailla. Söimme hyvää ruokaa ja teimme kävelyretkiä luontoon. Ihanalta tuntuivat myös pienet nokoset iltapäivällä.

Luonto siellä vasta heräili kevääseen. Yksinäinen joutsen katseli pieneltä niemeltä mahdollisesti pesäpaikkaa. Kuka onkaan tuo punatukkainen naapuri, joka myös halusi kuvaan?
Posted by Picasa

Kirpputorilöytöjä


Tässä niitä "löytöjä" taas on. Ylhäällä on vanha luulasinen sokeriastia ja kermanekka. Alarivissä on pieni pata Kultakeramiikan tuotetta, se oli niin edullinen, että normaalisti sillä hinnalla ei saisi vielä kanttakaan kotiin viemiseksi.

Keltaisenlasin kokoelmani sai täydennystä kahdella esineellä. Tamara Aladinin suunnittelema Amuletti maljakko ja Helena Tynellin pikkuinen Pala-maljakko.

Löytyi myös tarpeellinen ja auton lattialle sopiva kassi kutileen säilytykseen. Tykkään kutoa sukkaa autossa istuessani, tässä kassissa säilyy kerä puhtaana, eikä kassikaan ole turhan arka kuraisella matolla. Yhdet miesten sukat ehdin kutoa tällä pienellä lomamatkallamme ja uusi pari on jo hyvällä alulla.
Posted by Picasa

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Mahonian onnellinen omistaja

Ihana aamu, valkovuokot olivat jo uskaltaneet avata kukkansa. Päivä alkoi hienosti, tänään jo pidensimme vähän lenkkiämme. :)

Metsäretkellä ihailimme hetken ahkeria muurahaisia.

Pesässä oli kova kuhina käynnissä. Kesä tulee, ihanaa.

Pysähdyimme kotimatkalla ihastelemaan erään talon kukkaloistoa. Talon rouvakin tuli siitä ulos, pyytelin anteeksi pysähtymistämme. Kerroin vaan meidän ihailleen hänen kauniita kukkiaan. Siinä kadulla seisoimme ja juttelimme niitä näitä. Kerroin, että meilläkin oli vanhassa paikassa paljon posliinihyasinttia, mutta sinne jäivät, kun en muistanut siinä muuton kaaoksessa kaikkia kukkia. Tästähän niitä saa, sanoi ystävällinen rouva. Emäntä siitä sitten pyyhkäisi sisälle hakemaan lapion ja pieniä laatikoita. Taimet ovat vielä pieniä, mutta sipulit ovat hienoja. Nämä pienet kukat kasvoivat kadun puolella pensasaidan vieressä. Siinä kadun varressa oli myös komea mahonian taimi. Rouva kehoitti taataa kaivamaan myös sen ylös, linnut tai hiiret olivat varmaankin kuljettaneet siemenen pihan suuresta pensaasta.

Onnellisina saavuimme kotiin lahjoitettujen taimiemme kanssa. Taas saa iskeä kätensä multaan, se on niitä elämän suuria iloja.
Posted by Picasa

Sinivihreä kollaasi


Kukat ja marjat ovat viime kesänä kuvattuja. Keskellä on juolukka, alhaalla on pensasmustikka ja ylhäällä oikealla kuva viimekesän runsaasta mustikkasadosta.
Täältä löytyy lisää sinivihreää.
Posted by Picasa

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Onnellisten sunnuntai

Istutettu kolmekymmentä orvokkia, sinisiä ja sinivalkoisia.

Rastaat ja tilhet ovat jättäneet muutamia omenia vielä puuhun. Uudet silmut ovat jo pulleita. Taustalla riippakoristeomenapuun tiheä latvus.

Keravan Honkkarilta haettiin orvokin taimia. Ostimme kolme laatikkoa, niissä oli kaikissa kymmenen pientä orvokkia. Edullisia olivat, yksi laatikko maksoi 2,95 €. Kotiin tuotiin myös aitatarvikkeet, pysyvät sitten vierailevat koirulit pihassa ja pupujussit ulkopuolella.

Itiksen reissulla poikkesimme Plantagenille, minulla oli saksittuna tarjouskuponki. Huhtikuun aikana luvattiin neljä kalliokasvia a´ 1,95 €
Minua hieman ihmetytti kassalla, kun viivan alla olikin 8€. Olin jo laskenut summan olevan 7,80. Ymmärrän jos olisin ostanut vain yhden perennan, niin siitä pyöristetty hinta onkin 2 €. Taimet olivat edullisia, en alkanut ääneen ihmettelemään, koska saatan olla väärässäkin.
Taimet ovat kauniita ja nyt odottelevat ilmojen lämpenemistä kivikkoryhmässäni. - Jumpsi huiti, miten ne pennit kassalla pyöristetään? Onko minulta taas jäänyt jotain huomaamatta?

Metsälenkille lähdimme jo aamulla melko aikaisin. Valkovuokot olivat pakkasyön jälkeen taivuttaneet kukkansa vienosti alas, terälehdet supussa. Kuva oli kuitenkin otettava, koska olivat kevään ensimmäiset vuokot . Näimme ne jo eilen, mutta kamera oli unohtunut kotiin.

Palaanpa vielä tuohon otsikkooni. Heti aamulla huomasin olevani erittäin pirteä. Kävin oikein puntarillakin ja ilokseni huomasin elopainostani hävinneen viisi kiloa pääsiäisen jälkeen. Lähdimme reippaina metsälenkille. Taatakin huomasi muutosta tapahtuneen, ylämäessä en enää puuskuttanut kuin höyryveturi, kertaakaan ei tarvinnut pysähtyä henkeä vetämään. Aurinkoinen aamu oli huikean ihana.
Olisikohan tuolla illalla nautitulla proteiinismoothiella osuutta asiaan? ;)

Iltapäivällä sain jo tunkea sormeni multaan. Uuteen raivattuun kukkapenkkiin istuttelin "perenapankkiin" keräämiäni kukkia. Jokainen talventörröttäjätupsu tutkittiin ja siistittiin. Iloksemme huomasimme melkein kaikkien selvinneen talven yli. Rodot ja kärhöt ovat kärsineet eniten, lumi oli katkonut rodojen oksia ja myyrät olivat pistelleet kärhöt parempiin suihin. Kärhöt olivat siististi ritilässä tallessa, mutta varsista puuttui alhaalta parikymmentä senttiä. Toivotaan, että juurista vielä jotain kasvaisi.
Posted by Picasa

lauantai 24. huhtikuuta 2010

Lauantain touhuja

Lounasta varten leivoin aamulla kaalipiirakan. Sain käytettyä viikolla ostetun kaalinlopun tähän.

Pala kaalipiirakkaa ja kulhollinen kukkakaalikeittoa tuntui oikein kelpo aterialta.

Taatalla oli asiaa Itäkeskukseen, lähdin mukaan. Kävin Ruohonjuuressa ja siemenkaupassa. Nyt minulla on iso purkillinen proteiinijauhetta.

En viitsinyt laittaa kuvaan niitä ruskeita pusseja, esittelen ostokseni kivoissa lasikulhoissa. Näistä kuvista varmaankin selviää mitä tällä kerralla kassistani löytyi. Edessä keskellä on kuitenkin kulho, joka ei kuulu joukkoon. Siinä on pesupähkinöitä, ei siis ole elintarvike. Pesupähkinöitä ostin ison pussillisen, myytiin irtotavarana. Edullinen ja hieno pesuaine, en enää vaihda pulvereihin, jos vaan pähkinöitä Suomessa myynnissä pidetään.

Tähän proteiinijauheeseen ja kokosöljyyn on vielä tutustuttava tarkemmin. Lähdenkin tästä Googlettamaan ohjeita.

Itkupillin blogissa on hyvä perusohje proteiinismoothielle. Jos saan luvan, niin voisin linkittää sen tähän.

En niinkään diettiä ole itse ajatellut, mutta haluaisin korvata järkevästi joka- aamuisen ison voileipäpinon.
Posted by Picasa

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Aina valmiina - 100 vuotta

Partioliike Suomessa täyttää tänä vuonna sata vuotta.

Nyt Yrjönpäivän kunniaksi kaivelin omia vanhoja muistojani ja valokuviani lapsuuden partioleiriltä.
Urani partiolaisena alkoi pikkuisen nolosti. Oli nimittäin juhlallinen partiolaisen valatilaisuus ja lippukuntaamme tuli tärkeä henkilö, arvoisa kunnioitettu partiojohtaja ottamaan valamme vastaan. Seisoimme kaikki uudet partiolaiset rivissä ja minä pienimpänä viimeisenä. Olin kauhusta jäykkänä, kun huomasin, että tämä arvokas henkilö olikin käsityönopettajani ja hän aloittikin seremonian sieltä jonon hänniltä, eli minusta. Juhlallisesti hän kohotti kätensä partiotervehdykseen ja kysyi minulta: "Partiolainen, oletko valmis?" Älysin kyllä nostaa käteni tervhdykseen, mutta en saanut sanaa suustani. Opettajani sitten kuiskasi minulle: " Vastaa, aina valmiina!" Sain vihdoin puhekykyni takaisin ja sain sanottua rituaalin mukaiset sanat: "Aina valmiina." Olin kamalan nolo. Uskon, että kukaan muu ei muista tuota pientä kömmää, mutta minä en sitä unohda. Myöhemmin koulussa opettaja ei koskaan maininnut tuota tapahtumaa. Sain käsityöstä kympin. :)

Omat partionjohtajani myöhemmin pyysivät minulta anteeksi, kun he eivät huomanneet minulle tilannetta etukäteen selittää. Samalla he olivat hyvillään, että minä pienin sain ohjeen, isommat sitten tiesivät miten rituaalista selvitään.




Tässä on osa meidän Kipinävartion tytöistä. Olen siinä keskellä edessä vartionjohtajan vieressä. Taskun merkeistä voin päätellä olleeni tuossa vaiheessa partiossa jo kaksi vuotta.

Tässä ovat tytöt ruokailemassa. Hauskat nuo kepeistä tehdyt astiatelineet puiden runkojen välissä.

Iltanuotio oli aina odotettu tapahtuma. Lauloimme ja esitimme toisillemme ohjelmaa. Usein saimme vieraitakin lähisaaresta.

Tässä kuvassa taidamme odotella vieraita. Siellä minäkin seison vasemmalla komea puukko vyöstä roikkuen. Puukko oli välttämätön väline asumattomalla saarella. Taisinpa olla kipinämikon vuorossa, koska lastuja on tarvittu. Tällä leirillä olin jo vanha konkari ja kaikki sujui hyvin.

Ensimmäinen leirini olikin ihan toisenlainen, se oli yhteinen partiopoikien kanssa. Ohjelma oli silloin paljon urheilullisempi. Meillä oli oikein leiriolympialaisetkin. Muistelen tulleeni viimeiseksi lajissa kuin lajissa. Silloin olin porukan nuorin ja pienin.

Partiossa oli kivaa, opimme monia hyödyllisiä taitoja, kävimme suunnistamassa, harjoittelimme solmuja ja morseaakkosia. Vieläkin muistan tämän . . . - - - . . . tärkeä SOS.

Yrjönpäivän paraati oli kevään tärkeä tapahtuma. Muistan yhden paraatin kipeästi vieläkin. Minulle oli ostettu jostakin Puutorin narikasta kengät, ne olivat käytetyt, mutta minulle uudet. Siinä marssiessani kohti Tuomiokirkkoa tunsin kipua kantapäässäni. Äiti oli pikkuveljen kanssa kadunvarressa paraatia katsomassa ja ihmetteli kulkuani. Astua klenusin jotenkin kummallisesti.
Syy omituiseen askeltamiseeni selvisi vasta kotona, kengän kannasta oli noussut kävellessäni ylös naula. Jokaisella askeleella se painui kantapäähän sisälle. Yksitoistavuotiaan sisulla suoritin marssini kunnialla loppuun asti, ei tullut mieleenkään hypätä rivistä pois.
Posted by Picasa

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Kaalinhimo iski.

Eilen kaupassa käydessämme en millään päässyt valkokaalien ohi, pakko oli ostaa. Nyt talossa tuoksuu ihana kaalilaatikko. Tässä ei nyt ole ihan pelkkää kaalia, laitoin mukaan porkkanaa, palsternakkaa, sipulia, parsakaalia, tomaattimurskaa, valkosipulia, jauhelihaa ja yrttejä. Päällä on juustoraastetta.

Annokseni näyttää valtaisalta, mutta ei se ole. Huijaan itseäni ja käytän pienempää lautasta, tuntuu kuin saisin syödä metsämiehen annoksia. ;) Kuvasta puuttuu vielä puolukka, olin niin innokas kamerani kanssa, että puolukat jäivät, koska meinasivat unohtua lautaselta.

Tämä krookus on meidän pihalla kuvattu.

Tämä sorsarouva seurasi meitä eilen metsäretkelle. Ei päästy ihan lähelle kuitenkaan, vaan rouva siitä liipaisi siivilleen ja katosi isosti virtaavaan ojaan uiskentelemaan.
Posted by Picasa

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Mansikan punaista ja lehden vihreää.


Kirkas punainen ei olekaan niin yleinen kukanväri. Löytyi vain palavaarakkautta ja tulppaania. Punaisia ruusujakin olen kuvannut paljon, mutta se punainen sävy on sinisellä taitettua. Kollaasini on taas tätä perinteistä Picasaa. Taitavammat kollaasintekijät löytyvät täältä.
Posted by Picasa

lauantai 17. huhtikuuta 2010

Kevään kohinaa.

Tänään pääsimme ensimmäistä kertaa tutuille metsäpoluille lenkille, lunta oli vieläkin varjoisilla paikoilla. Puron kohinaa oli mukava kuunnella. Vettä virtaa runsaasti kohti jokea ja merta.

Muutamia leskenlehtiä kuvasimme tienpenkalta.

Krookus on omalta pihalta löytynyt.

Tästä ryhmästä aukeavat lähipäivinä pallokevätesikot.

Näin paljon on vielä lunta talon varjon puolella. Lumimassat ovat vaurioittaneet kauniita rodopensaita. Tietäisikö kukaan lähteekö tuollainen rodonoksa uudelleen kasvamaan jos istuttaisi sen multaan? Aiomme ainakin kokeilla. Yhden oksan ajattelin tuoda sisälle maljakkoon, jospa se siinä avaisi nuppunsa. Tällä kohdalla on ainakin kolme oksaa katkennut. Mitä vielä paljastuukaan, kun loputkin lumet sulavat. Klikkaa kuvia suuremminksi.

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Aloitellaan kevättöitä

Taata leikkasi tänään viimekeväiset äitienpäiväruusut. Nyt odottelemme taas samanlaista kukkaloistoa kuin viime kesänäkin. Ruusut talvehtivat paksun lumivaipan alla, näyttivät selviytyneen hyvin.
Posted by Picasa

Odotan tietoa.



Maaliskuussa 16. 03. kirjoitin näin. "Niin usein olen elämässäni kokenut Jumalan huolenpitoa, että nyt olen jo turvallisella mielellä, tapahtuu mitä tapahtuukin, niin otan sen levollisin mielin vastaan". Silloin se oli ajatus, nyt se on todellisuutta.

Heti seuraavana päivänä kontrollikäynnillä lääkärini löysi ylimääräisen "möykyn", yllätys, yllätys. Lähete lisätutkimuksiin laitettiin heti ja vielä samalla viikolla sain kutsun sairaalaan tutkimuksiin, uusi aika varattiin eiliselle päivälle. Aamulla taata minut sinne vei ja iltapäivällä haki kotiin. Koepaloja otettiin. Nukuin senjälkeen kellon ympäri, vasta nyt tunnen olevani hereillä. Tulokset saan sairaalasta 04.05. silloin selviää, onko minulla taas syöpä.

Heräämishuoneessa hauskuutin itseäni omilla kokemuksillani. Olin mielestäni jo ihan hereillä, kun kuulin miesäänen sanovan, että Unelma, nyt on aika herätä. Yritin hänelle sitten näpytellä tietokoneella olevani jo hereillä. :) Hulluinta oli se, että siellä ei ollut yhtään miestä hoitamassa ja nukutuslääkärikin oli nainen. Pitäisi kai hieman hillitä tätä koneella näpyttelyä, kun näppäimet jo tulevat sairaalaankin mukaan. Heräsin siitä kuitenkin ihan oikeasti ja sain tietää miltä tuntuu, kun "suu on kuiva kuin kaskenpolttajan hattu". Hoitaja kostutti suutani tiputtamalla muutamia pisaroita vettä. Myöhemmin sain juoda koko lasillisen ja teetäkin tuotiin. Arvaatte varmaan, että maistui juustosämpylä ihanalta, kun viimeksi olin saanut ruokaa syödä edellisenä päivänä.

Nyt ei sitten muuta, kuin odotellaan levollisin mielin ja nautitaan kevään ihmeistä.

Terveiseni vielä kaikille blogiystäville, anteeksi, etten ole kommentoinut sivuillanne. Yritän kuitenkin käydä lukemassa tekstit ja katsomassa kuvianne. Tänään on vielä vähän sellainen "feeling blue" olo, mutta kohta lähdemme taatan kanssa pienelle kävelylenkille ulos. Punarintakin jo tuossa tepasteli ikkunan alla.
Posted by Picasa

Blogin 6. kuva

Kuvahaaste Harakalta

Viime keväänä kerroin nimeni tarinan. Kuva löytyy täältä,
Posted by Picasa