keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Oikosulku sukanvarressa.


Matkalla Tampereelle kaivoin kassista esiin kaunista keltaista Janne-lankaa ja loin silmukat söpöjä pitsisukkia varten. Ensin varteen kaksi oikein, kaksi nurin pari senttiä ja sitten mallineuletta rinsessamallin mukaan.

Olin syyskuussa kutonut kolmet rinsessasukat ja ajattelin homman sujuvan kuin tipulin tanssin. Yritin muistella vimmatusti; yksi oikein kaksi yhteen. Ei näytä hyvältä yksi oikein ylivetokavennus, ei nyt puuttuu jotain, yksi oikein kaksi yhteen... äsh, ei. Yksi oikein langankierto. ??? ei.

Vain noinseitsemänkymppinen onnistuu saamaan kolmella silmukalla aikaiseksi sellaisen määrän variaatioita ja kaikki vääriä. Voihan tanttelin tuuri! Eipä ollut mamma tällä kerralla se kutileen terävin puikko. -Tästä nyt ei tule mitään ja kohta ollaan jo Keravalla. Olisi edes se valmis sukka mukana, niin heti osaisin.

Taata sitten määräsi laittamaan kutileen kassiin ja ehdotti katsomaan ohjetta läppärillä hotellissa.

Päätin kuitenkin aloittaa vielä toisenkin sukan, olisihan ainakin alkukerrokset molemmissa valmiina. Toinen sukkakin valmistui kuvioneuleeseen asti ja siinä mitään miettimättä aloin kutoa mallia ilman minkäänlaista ongelmaa. Siellä se ohje oli kallossa hillottuna, mutta ei vaan heti suostunut tulemaan esille.

Tampereelle kun saavuimme, niin molempien sukkien varret olivat valmiina. Miten sitä saakin naisimmeinen sellaisen kalabaliikin aikaiseksi kolmella silmukalla.

Se malli on ihan lapsellisen helppo. Kokeilkaa vaikka itse. Idea oli siinä, että sitä ensimmäistä ei kudottu, vaan nostettiin kutomatta. : )



Posted by Picasa

7 kommenttia:

  1. Ahkeruusko kovankin onnen voittaa? Aivojen kovalevylle tallentunut kutilemalli putkahtaa sieltä 26 sekunnin jälkeen. On ihminen vaan semmoinen tietsikka, ikääntyneenäkin. Hih. Nätit sukatpa siitä sitten syntyi!

    VastaaPoista
  2. anja,
    niinpä, kristallin kirkkaana se yht`äkkiä sieltä esiin putkahti. Malli meinaan.

    SusuPetal,
    olisin toooosi järkyttynyt, jos SusuPetal pitäisi minua täysin järkevänä arkistopölyisenä kääkkänä. :))))

    VastaaPoista
  3. Kauniit sukat. Tuota mallia kudottiin ennen muinoin sekä villatakeissa että sukissa.
    Mukavasti kerroit, tuli jo mieleen voisinko auttaa jotenkin. Loppu oli kuitenkin onnekas.

    VastaaPoista
  4. arleena,
    ihana ajatus :)
    Tuollaisia nuo taatan ja minun retket ovat. Minulle aina sattuu ja tapahtuu. Taata siinä vieressä tyynenä seurailee, kuinka tuostakin taas selvitään.

    VastaaPoista
  5. Ihanaa, sydäntä lämmittävää neulomista ja touhuamista! Onnellisen avioliiton salaisuus on yhteinen harrastus, eli puoliso on hengessä mukana!

    VastaaPoista
  6. Ruiskaunokki,
    minun puolisoni on todellakin hengessä mukana ja sopivasti nykäisee takaisin maan pinnalle, jos liikaa liitelen.

    VastaaPoista