sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Järveä etsimässä.

Tiesimme, että meiltä pääsee oikopolkua pitkin toiselle järvelle, reitti kulkee luonnonsuojelualueen kautta. Tämä reitti on nyt tutkittava.

Syksy tuoksuu jo metsässä.

Sienet hajoavat ja korret maatuvat.

Outo sieni, ihan vihreä, kuvassa väri on muttunut.

Tämän puun asukkaina ovat kymmenet käävät.

Olenko minä albiino?

Puro onkin jo lupaus järven läheisyydestä. Polku on hyvin merkitty sinisillä vöillä.

Täältä löytyy.

Kävelemme vielä vähän lähemmäksi.


Taata laskeutui ihan rantaan asti.

Ja vastaisella rannalla olivat toiset suomalaiset. Kaunista ja rauhallista.

Kori ei palatessamme ollut aivan tyhjä. Muutamia suppilovahveroita löytyi ja iltasmoothieta varten keräsin ketunleipiä.

Rannalla ajattelin, että olisinpa Sulo, niin tuonne veteen nyt loiskauttaisin itseni nautiskelemaan. Mammana en tarennut.

16 kommenttia:

  1. Komea kääpäpuu. Ja muutenkin niin kaunista metsäseutua. Vai pitäisikö sanoa järviseutua, Suomessahan melkein aina osuu jollekin järvelle tai lammelle, lähti mihin suuntaan hyvänsä, se se onkin hienoa.
    Ja hienoja merikuviakin alempana, onnittelut Taatalle.

    VastaaPoista
  2. Upeita kuvia! Kärpässieni on niin kaunis,ja hyvä,että sitä voi vain ihailla eikä syödä,niin säilyvät kokonaisina koko kauneudessaan.

    VastaaPoista
  3. Maija,
    syksyinen luonto on värikäs.

    Sirokko,
    onneksi meillä vielä on metsiä ja puhdasta vettä. Tämäkin kulkemamme alue on melko lähellä pääkaupunkia.

    Yaelian,
    kärpässienet eivät olleet välittäneet pikkupakkasistakaan. Kauniina hehkuivat kuivien lehtien seassa.

    VastaaPoista
  4. Kannati lähteä oikopolulle. Tuli kauniita kuvia ja sieniäkin.

    VastaaPoista
  5. Komea kärpässieni ja komea maisema. Eilen tunsin syksyn tuoksun iltapäiväkävelyllä täällä meren äärellä. Metsässä se oli varmaankin vielä voimakkaampi.

    VastaaPoista
  6. Tuo viimeinen kuva on kuin runosta (Jorma Etto), missä suomalainen huutaa rannalla ja vastarannalta vastaa toinen suomalainen!! Hienoja luontokuvia taas kerran.

    VastaaPoista
  7. Aivan ihania kuvia, niin kaunista! Rakastan järvimaisemia. Täällä ei sellaisiin pahemmin törmää. Noista kuvista löytäisin mieluusti itseni vaeltelemasta.

    VastaaPoista
  8. Famu falsetissa,
    metsäretkiä kannattaa tehdä aina sopivien tilaisuuksien tullessa. :)

    olivia,
    syksyn tuoksu on sellainen hieman alakuloinen. Luonto valmistautuu talveen ja uuteen kevääseen.

    anja,
    tuo runo minullekin tuli mieleeni tuolla toisella rannalla. Emme sentään alkaneet huudella toisillemme.

    Varjo,
    täällä netissä virtuaalimaailmassa kaikki on mahdollista. Vaelletaanko kappaleen matkaa yhdessä järvelle?

    VastaaPoista
  9. Teillä oli varmaan mukava retki. Tuollaisilla luonnonsuojelualueilla on vaikka mitä mielenkiiintoista elämää, kun vähän tarkemmin huomaa katsoa :)
    Mukavaa lokakuun alkua teille ♥

    VastaaPoista
  10. Risusydän,
    kolme vuotta ja vähän ylikin olemme asuneet täällä ja vasta nyt lähdimme tätä reittiä tutkimaan. Kannatti.

    VastaaPoista
  11. Tuohon reittiin kannatti tutustua, niin paljon kaunista tallentui kameraasikin sen varrelta.

    VastaaPoista
  12. Voi juku, asutteko noin ihanien maisemien lähellä, ihan jalkapatikka matkan päässä!
    Ihanat maisemat!

    VastaaPoista
  13. Rauhoittavan kaunista. Kyllä syksy on vain kaunis vuodenaika. Niin tyyntä, värikästä ja seesteistä.

    VastaaPoista
  14. Sulo on meillä hoidossa. Kun ei ole viety uimaan, niin omatoimisesti otti hatkat ja palasi jonkin ajan kuluttua läpimärkänä - uitettuna koirana - takaisin...

    VastaaPoista
  15. Harakka,
    Suomi on hieno maa. Näin lähellä pääkaupunkia on tällaista erämaata.

    arleena,
    hienosti sanottu, "tyyntä, värikästä ja seesteistä", näin se on.

    Anonyymi,
    arvaan kyllä missä Sulo nyt on. Antaa pojan uida, kun vielä on avoimet vedet. :)))

    VastaaPoista