perjantai 9. huhtikuuta 2010

Präntättyä sanaa vuodelta 1841

Ihan näin Agricolan päivän kunniaksi on mukava selailla vanhaa suomalaista kirjaa ja tutustua kirjoitettuun sanaan 1840- luvulta.

Luulin tätä kirjaa ensin vain virsikirjaksi, mutta täältähän löytyy vaikka mitä, pieni historian katsauskin.

Wirtten registeri

Isämeidän rukous on tarkoin selvitetty lause lauseelta.

Rukouksia on laadittu mitä moninaisempiin tarkoituksiin. Kohdassa 18 on valmiiksi laadittuna rukous ukonilman sattuessa kohdalle. Tämä pitkä rukous jatkuu vielä seuraavalle sivullekin.

Latinaakin löytyi, tässä tekstissä onkin tutummat kirjaimet.

Tämä on yllättävää minulle. Olen kyllä lukenut vaimojen kirkottamisesta, mutta tämä on uutta. Lainaan lauseen sivun keskiosasta. "Kuinka vaimo, joka kihlauksen ajalla ennen vihkimistä on lapsen siittänyt, pitää kirkkoon otettaman." Oli oikein luettava uudelleen, siis vaimo siittänyt. :)
Kirjassa sitten käsitellään monen sivun verran vaimon ruotuun saattamista julkisesti seurakunnan edessä. Miestä ei mainita sanallakaan. :(


Tälle viikonlopulle sopiva pieni rukous on kopioituna tässä.

1. Sunnuntai Pääsiäisestä.

"Lainaa meille, Isä, kaikkivaltias Jumala! armojas, että me jotka nyt iloisesti Pääsiäisjuhlaa viettäneet olemma, sinun armos avulla meidän elämämme parantaisimma. Sinun rakkaan Poikas Jesuksen Khristuksen meidän Herramme kautta, Amen"

Historiaakin löytyi, kun tämän kuvan klikkaa isommaksi, niin sieltä löytyy meidän suomalaisten elämään suuresti vaikuttanut tapahtuma.

Tämän kirjan lukeminen on ollut kiinnostavaa. Olen vasta muutamia sivuja ehtinyt selata. Tuolloin 1800-luvun alussa tavallisissa kodeissa ei juurikaan kirjoja näkynyt. Tämänkaltainen teos on saattanut olla ainoa kirjallisuuden tuote talossa.

Tämä tiivis historian oppitunti alkaa siitä vuodesta, jolloin Johannes kastoi Jeesuksen, kirjan mukaan v. 30. Viimeinen merkintä on vuodelta 1840, silloin Suomen Akatemia on viettänyt perustamisensa 200 v, muistojuhlaa.
Posted by Picasa

18 kommenttia:

  1. Vau! Todellinen aarre! Minua on aina kiehtonut vanhat kirjat,historia ja elämä ennen meitä!

    VastaaPoista
  2. Hieno kirja ja todellinen aarre. Noita kirjaimiakin oppii aika nopeasti lukemaan, kun vähän aikaa pähkäilee.
    Paljon viisautta, mutta onneksi paljon asioita on muuttunutkin, kuten naisten asema.

    VastaaPoista
  3. Miehen suvussakin on näitä vanhoja kirjoja säilynyt. Nuo historiankirjoitukset ovat mainioita ajankuvia.

    Miehen suvun vanha Raamattu oli Amerikoissa lähes sata vuotta. Se palautettiin jokin aika sitten Miehen veljelle, joka piti kotitaloa vanhassa kotikylässä. Haluttiin, että se säilyy maassa, jossa sitä vielä ymmäretään.

    Hauskaa lukea sinultakin tuota fraktuuraa. Minäkin tänään sitä nettiin laitoin :)

    VastaaPoista
  4. On se vaan nainen taitava, kun pystyy siittämäänkin. Onhan se ollut naisen vika sekin, jos ei ole poikalasta saanut aikaiseksi. Upea aarre sinulla kuitenkin on.

    VastaaPoista
  5. Onpa aarre! Tuollainen olisi mukava saada itsellekin, vaikka lukeminen sujuisi miten hitaasti.

    VastaaPoista
  6. Eila, historia on todella kiinnostavaa.


    Uuna, paljon on muuttunut elämä noista 1800-luvun alun ajoista.


    mm, Olipa hienoa, että kirja on palautunut suvun haltuun. Kävin katsomassa sivuasi. :)


    Amalia, Onneksi hieman on naisten asema nyt erilainen.


    Villiviini, tämä virsikirja on ollut meillä vuosikymmeniä, mutta en ole noita lukkoja montakaan kertaa avannut. Katsonut painatusvuoden ja siihen on jäänyt. Nyt on mukava tavailla tuota outoa tekstiä, asiat ovat kiehtovia.

    VastaaPoista
  7. Wow, tuo on varmasti kiinnostava kirja! Lehteilisin sitä kernaasti itsekin.

    Minulla jäi varastointiin eräs vanha kirjanen, johon on koottu Maailma-lehden vuosikerrat kansien väliin. Se on aivan mahtava kirja, jota pitää käsitellä varoen, sillä se on jo ajanraiskaama. Kylläpä tulikin ikävä tuota kirjaa nyt!

    VastaaPoista
  8. Vau, on siinä virsikirjaa kerrakseen, aivan upea laitos, historiaakin ajanlaskun alusta alkaen, huima juttu! Sukututkimuksen yhteydessä olen lukenutkin noista naisen siittämiskyvyistä.. myös lapsivuoteen jälkeen piti suorittaa samantapainen kirkollinen 'puhdistuminen' tarkkoine riitteineen. On ne ajat ja tavat muuttuneet. Täällä vielä joissakin asioissa paikka paikoin eletään tuota 'vanhaa aikaa'.

    VastaaPoista
  9. Elegia, Yllättävää miten paljon virsikirjassa on tietoa sen aikakauden elämästä ja tavoista.
    Vanhat lehtien vuosikerrat ovat myös oikeita tietopankkeja. Hieno kirja sinulla varastossa.


    sirokko, luulisin, että tuohon yhteen kirjaan yritetty saada tietoa mahdollisimman paljon. Köyhemmissä kodeissa ei kirjallisuutta ollut. Kirjaa arvostettiin paljon ja painettuun sanaan uskottiin.

    VastaaPoista
  10. Huh huh, mihinköhän sitä TAAS joutuukaan kun on ihan ite tehnyt kolme lasta :))))))
    Järkkyä minkälainen maailmajärjestys ihmisten keksimänä onkaan ollut vallallaan ihan just vasta ennen meitä.Ihan järkkyä.

    VastaaPoista
  11. Johanna, käsitykset ovat muuttuneet, kun tietoakin on tullut lisää. Kiinnostavaa lukemista tämä vanha kirja kuitenkin on.

    VastaaPoista
  12. Vanhat kirjat ovat viehättäviä, minä tuollaista osaa lukeakin.

    VastaaPoista
  13. Sulla on kyllä tosi aarre siellä käsilläsi.
    Mun pitääkin mennä vinttiin katsoon, kun sen tiiän, että meiläkin jossain on vanha virsikirja, mutta mihin olenkaan sen laittanut!?
    Toivottavasti sen löydän, sitä olisikin kiva katsella ja lukea.
    Mutta oli siinä aikamoisia juttuja naisen siittämisestä ja muustakin, naista ei silloin vielä arvostettu paljoakaan.
    Mutta onneksi nyt onkin asiat jo toisella tavalla.

    VastaaPoista
  14. Onpa sinulla kiehtova kirja. Mitähän ajatuksia se herättänee lukijassaan vaikkapa 200 vuoden päästä. Tosin maailma muuttuu niin nopeasti, että osaakohan tuollaista tekstiä ja suomenkieltä monikaan silloin enää lukea.

    VastaaPoista
  15. NYt sun pitäisi ottaa lapio käteesi ja alkaa kaiveleen, meinaan haastetta pukkaa tästä osoitteesta:
    http://merjamamiska.blogspot.com/

    VastaaPoista
  16. Mamallani on tallella ikivanha nahkakantinen virsikirja jossa on metallinen lukko. Sekin on pieni aarre, niin kuin tuo sinun kirjasikin.


    *voimahalaus*

    VastaaPoista
  17. No, onneksi olen nainen nyt. Eikö nitä naisia ihmetyttänyt kun nainen piti "siittämisensä" jälkeen kirkottaa? Kyllä meidän rakkailla naisasianaisillamme on ollut työtä 1800-1900-luvuilla oikoa naisen asemaa. Mutta vielähän se Hesarin Sumanen yritti viime viikolla :).

    VastaaPoista
  18. Raamattusi on todella arvokas. Minulla on myös samannäköinen raamatttu, en ole vain huomannut katsoa sen vuosilukua. Perin sen ja osaan sitä arvostaa.

    VastaaPoista